6.12.2013

Tänään on taas yksi tärkeimmistä päivistä vuodessa. Suomen itsenäisyyspäivä. En pääse juhlistamaan tätä hienoa päivää kuten Suomessa asuvat ihmiset. Olin tänään normaalisti töissä (hieman pitempään kun oli ensimmäinen päivä sairasloman jälkeen) ja kiirehdin kotiin sillä Itsenäisyyspäivän vastaanotto alkoi monta tuntia aiemmin kuin normaalisti. 

Minulla itselläni tulee aina lämmin, turvallinen ja ylpeä olo kun katson itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia. Olen sitten Suomessa tai täällä Itävallassa, on tunne joka vuosi samanlainen. Sytytin kaksi kynttilää ja söinpä muutaman Suomi-konvehdin. Tässä kohtaa iso kiitos Ylelle hienosti toimineesta nettilähetyksestä Tampere talolta. Mekot yllättivät, ihastuttivat ja muutaman kohdalla pääsi kevyt inahdus ja kauhistuksen huokaus. Mutta niitä meistä monet katsovat, niitä mekkoja. Tässä ei saa unohtaa että ihana Suomenmaamme täyttää jo muutaman vuoden päästä sata vuotta. Oli maa miten vanha tahansa ja sen kansalaiset missä tahansa, tulee jokaisen pysähtyä tänään hetkeksi ja miettiä miten hyvin asiat ovat. Minä ulkosuomalaisena vertaan monta asiaa Suomeen, joskus todeten "Suomi voitti" ja välillä sitten "on tämä kyllä täällä parempi".

Ylpeys ja kunnioitus. Näitä monen pitäisi miettiä. Olla ylpeä suomalaisuudesta ja kunnioittaa heitä, jotka ovat rakentaneet nyky-Suomen ja kunnioittaa nuoria jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Minä teen tätä työtä joka päivä, vaikka vain hetken. Mutta se riittää kiitokseksi niille, jotka antavat meille suomalaisille näin monet mahdollisuudet elämälle.


Hyvää Itsenäisyyspäivää 96-vuotias Suomi!